Sofia Forstén, kevävaihto, Benissa Espanja, 2014

Vietin kesällä 2014 viisi viikkoa Espanjassa, pienessä Benissan kylässä.

Alicanten lentokentällä minua oli vastassa koko host-perheeni: äiti, isä, pikkusisko Esther ja Carla, joka tuli Suomeen kanssani. Heti lentokentällä näkyi ensimmäinen kulttuuriero: poskisuudelmat.

Ajomatka Alicanten lentokentältä kotiin Benissaan kesti noin tunnin. Sen aikana tutustuin perheeseen jo paremmin, mutta jouduin todella pinnistelemään espanjan kielen kanssa. Jouduin koko ajan pyytämään, että he toistavat kysymyksensä minulle ja vastaukseni olivat hyvin lyhyitä.

Heti ensimmäisenä iltana menimme Benissan keskustaan katsomaan Espanjan ensimmäistä ottelua jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa. Tutustuin siellä host-siskoni Carlan kavereihin ja olin osana erilaista kulttuuria, jossa koko kylä on yhdessä ja syö ja laulaa ja tanssii.

Elämänrytmi Espanjassa oli hyvin erilainen kuin täällä Suomessa, ja se vaati hieman totuttelua minulta. Varsinkin illallisen syöminen niin myöhään, eli illalla kymmeneltä, oli todella erikoista.

Ensimmäisen viikkoni aikana Carlalla oli vielä koulua, joten menin kouluun hänen mukanaan. Oli hauskaa huomata miten erilaista koulussakin oli. Lomapäivienkin rytmi selvisi minulle kuitenkin nopeasti. Aamiaisen jälkeen olimme kotona, vierailimme melkein naapurissa asuvilla isovanhemmilla tai vanhempien keramiikkatehtaassa tai kävelimme kylän keskustaan kauppaan tai vain katselemaan paikkoja. Kahdelta syötiin lounasta ja sen jälkeen vanhemmat viettivät siestaa eli nukkuivat. Me lapset nukuimme tai teimme jotain hiljaista, jotta vanhemmat saisivat nukkua rauhassa. Iltaisin kävimme monesti host-siskoni Carlan ja perheen koiran kanssa kävelyllä heidän kotinsa lähiympäristössä. Saatoimme mennä myös koko perheellä illalla rannalle.

Lähikylissä ja myös Benissassa järjestettiin paljon juhlia, joihin tuli koko kylän väki ja vielä lisää ihmisiä toisista kylistä. Juhlat olivat koko kylälle suunnattuja ja osoitettu esimerkiksi kylän suojelupyhimykselle tai niiden avulla havainnollistettiin maurien ja kristittyjen sotaa. Menimme juhliin joko kaveriporukalla tai koko perheellä. Host-perheeni isä soitti bändissä, joka esiintyi usein kylän juhlissa. Juhlat alkoivat monesti vasta yhdentoista aikaan, eli illallisen jälkeen, ja näistä juhlista saatoimme tulla kotiin vasta aamu kolmelta.

Perheen kanssa kävimme melomassa merellä, rannalla, vierailimme lähikylissä, kuten Teuladassa, Morairassa ja Déniassa. Kävimme myös isommissa kaupungeissa Benidormissa, Alicantessa ja Valenciassa. Kavereiden kanssa vietimme aikaa pääsääntöisesti iltaisin juhlien merkeissä, mutta kävimme myös katsomassa jalkapalloa, vierailimme Calpessa tai jossain muussa lähikylässä, kävimme rannalla tai menimme jonkun kavereista kotiin syömään hyvin ja viettämään aikaa yhdessä.

Benissassa ja sen lähikylissä oli useita muitakin vaihto-oppilaita. Tutustuin heihin, kylläkin vain pikaisesti, paikallisen Rotary-klubin kokouksessa, jossa kävin esittäytymässä ja luovuttamassa minut lähettäneen klubin viirin.

Kaikki ihmiset olivat minulle todella ystävällisiä ja ihania koko Espanjassa oloni ajan. Kaikkialla mihin menimme, ihmiset ottivat minut todella sydämellisesti vastaan ja olivat kiinnostuneita Suomesta. Aluksi minun oli todella vaikea ymmärtää mitä ihmiset puhuivat minulle ja vielä vaikeampi vastata, mutta viikkojen kuluessa puhuminen ja ymmärtäminen kävivät yhä helpommaksi ja viimeisinä viikkoina huomasin ymmärtäväni kaiken ja omiin lauseisiini oli jo tullut sisältöä ja pituutta. Opin uusia sanoja joka päivä ja oli mahtavaa päästä lopultakin oikeasti käyttämään kieltä, jota olin opiskellut jo monta vuotta koulussa.

Ikävöin kovasti kaikkia ihania ihmisiä Espanjassa, varsinkin host-perhettäni. Tulemme varmasti näkemään vielä, sillä nyt minulla on toinen perhe ja koti Espanjassa.

 

 

- Sofia Forstén